Tutustu Gnoncen perustajajäseniin, osa 3: Kai-Markus Lehtimäki

Gnoncen tavoitteena on muuttaa it-alan normeja, valmentaa ohjelmistokehittäjiä freelance uralle sekä luoda yhteisö ja tukiverkosto; freelancereilta freelancereille.

Tämän artikkelisarjan mukana pääset raapaisemaan hieman pintaa syvemmälle ja lukemaan, minkälaisia tyyppejä Gnoncen koneiston takaa löytyy. Keitä he ovat, mistä he tulevat ja miten he ovat päätyneet tähän pisteeseen.

Tähän mennessä esittelyn ovat jo saaneet Kasper ja Atte, seuraavaksi vuorossa Kai-Markus.

Kuka?

Kai-Markus Lehtimäki eli Kaikka on yksi Gnoncen perustajista, sivutoiminen gnonsultti sekä toimitusjohtaja. Kaikka on lähtöisin Jämsästä, mutta muutti Jyväskylään it-alan opintojen perässä. Vaikka yliopisto-opinnot jäivätkin lopulta kesken, asustelee hän vielä tänäkin päivänä Jyväskylässä yhdessä avopuolisonsa kanssa.

Tämä monitoimimies tekee Jyväskylän kotitoimistostaan käsin asiakastyötä, pyörittää Gnoncen yritystoimintaa sekä valmentaa ohjelmistokehittäjiä palkkatyöstä freelancer-uralle. Ammatillisesti Kaikan suurimpia vahvuuksia on kyky yhdistää vahva tekninen osaaminen ymmärrykseen markkinasta ja liiketoiminnasta. Tämä auttaa ymmärtämään ja johtamaan asioita ”ohjelmistokehittäjän silmin”.

Gnoncen yhteisö ja toiminta on Kaikalle iso osa elämää. Vapaa-ajalla hänet voi bongata esimerkiksi frisbeegolfradoilta tai kiitämässä suksilla alas laskettelurinteitä.

Tie ohjelmistokehittäjäksi

Tietokoneet ja elektroniikka ylipäätään ovat lapsesta asti olleet lähellä Kaikan sydäntä ja mukana päivittäisessä elämässä. Muutaman ala-asteikäisenä puretun tietokoneen jälkeen alkoi selvitä, että melkein kaikki tietokoneisiin liittyvä on oikeastaan todella loogista ja purettavissa pieniksi osiksi. Jos jokin iso kokonaisuus on monimutkainen ja laaja, pitää sitä tarkastella pienemmissä paloissa, yksi palanen kerrallaan. Kun ymmärtää kaikki pienemmät palaset, on helpompi nähdä, miten ne toimivat yhdessä isona kokonaisuutena.

Uppoutuminen tietokoneen laitteiston, käyttöjärjestelmien ja ohjelmistojen toimivuuteen loi hyvän pohjan ohjelmoinnin oppimiselle. Kaikan varsinainen ensikosketus ”kunnon” koodaamiseen tapahtui vasta yliopistossa ohjelmoinnin kurssilla. Kehitys tästä eteenpäin oli nopeaa, ja koodaamisen aikaansaama flow-tila veikin mukanaan kertaheitolla.

Aikaisemmin elämässään Kaikka oli usein mennyt sieltä mistä aita on matalin, mutta ohjelmistokehityksen löydettyään hän huomasi, että potentiaalia olisi vaikka mihin – kunhan vain yrittää parhaansa. Mikään asia ei ollut enää mahdoton opeteltavaksi. Kyse oli vain siitä, kuinka kauan haasteiden ratkaiseminen veisi aikaa.

Varsinkin uran alkupäässä koodatessa saattoi kulua työviikon lisäksi myös koko viikonloppu. Mitä enemmän tunteja laittoi sisään, sitä eksponentiaalisemmin osaaminen kasvoi ja uuden opettelu helpottui, mikä motivoi opettelemaan entistä enemmän uusia asioita. Tässä vaiheessa oli jo selvää, että ohjelmointi olisi Kaikan juttu.

Kohti yrittäjyyttä

Kaikalle oli pitkään selvää, että oikea tie omalle uralle olisi yrittäjyys ja itselleen työn tekeminen. Kaikki muu oli liian vähän, ja epäonnistumista pahempaa myrkkyä olisi keskinkertaisuus. Ennen Gnoncen nykyisen toiminnan syntyä useampi yritys jäi ideatasolle tai lähtötelineisiin. Osa ideoista näki päivänvalon, mutta ne kuopattiin nopeasti startin jälkeen. Isoimpia oppeja näiltä ajoilta ovat sanonta ”kokeile rohkeasti ja epäonnistu nopeasti” sekä ajatus siitä, että eteenpäin on mentävä.

Tilaisuuksia yrittäjyyteen Kaikka etsi aktiivisesti kaikkialta, ja viimein hommat saivatkin kunnollisen startin, kun Kaikka tapasi yliopiston tutkimushankkeessa Kasperin ja Aten sekä tajusi, että samanhenkisten tyyppien kanssa voisi saada ihmeitä aikaan.

Ohjelmistokehittäjänä ja johtajana

Kaikka on kunnianhimoinen johtajatyyppi, joka pitää langat käsissään ja kehityksen pyörät pyörimässä. Sydämeltään Kaikka on ohjelmistokehittäjä ja poteekin identiteettikriisiä vielä silloin tällöin ajautuessaan kauemmaksi koodin kirjoittamisesta.

Kaikan vahvuuksia on kyky hahmottaa ja ottaa haltuun isoja kokonaisuuksia. Työssä Kaikka sujahtaa sujuvasti niin itsenäisen tekijän, tiimikaverin kuin tiiminvetäjän rooliin.

Kehitettävää Kaikka arvioi löytyvän useassa johtajuuteen liittyvässä asiassa ja siinä, ettei puskisi itseään liikaa oman hyvinvoinnin kustannuksella. Joskus omat tunteet meinaavat vaikuttaa turhan paljon päätöksentekoon, ja hyvätkin ideat vaativat sen takia välillä ylimääräistä sulattelua.

Parasta freelancingissa Kaikan mielestä on se, että työntekoa on mahdollista toteuttaa omalla tyylillään. Itsensä voi laittaa likoon, ja se myös palkitsee asianmukaisesti.