Onko ohjelmistokehittäjien palkkatyö hiljalleen kuolemassa sukupuuttoon, kun freelancereita syntyy kuin sieniä sateella? Miksi ohjelmistokehittäjät ylipäätään siirtyvät kovaa vauhtia freelancereiksi? Tässä artikkelissa sukelletaan aiheeseen syvemmin ja selvitetään kumpi on it-alan työmarkkinan voittaja, palkkatyöläinen vai freelancer.

Edellisessä artikkelissa kirjoitimme it-alalla tapahtuvasta muutoksesta, jossa freelancerit ja yksinyrittäjyys nostavat päätään ohjelmistokehittäjien keskuudessa. Kaikenlainen keikkatyö on yleistynyt 2010-luvulla ympäri maailman, ja tämä näkyy esimerkiksi keikkatyön ja yksinyrittäjyyden aallonharjalla ratsastavien isojen alustatalousyritysten räjähtävässä kasvussa.

Yritykset, kuten Uber, Airbnb, Fiverr, sekä Suomen kenties puhutuin startup Wolt hyödyntävät kaikki keikkatyöläisiä liiketoiminnassaan tavalla tai toisella. Gartner kertoi vuonna 2019 tehdyssä analyysissään, että keikkatyöläisten määrä koko maailmassa oli tuohon aikaan noin 15–25 % koko maailman työvoimasta. Samaisessa analyysissä Gartner ennustaa, että keikkatyöläisten määrä nousee 35–40 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä.

It-alalla freelancereiden yleistymisen yhtenä syynä on it-alan kasvun ja kysynnän luoma osaajapula, joka mahdollistaa etenkin alan kovimmille konkareille melko turvallisen siirtymän yrittäjyyden tielle. Nämä superkoodarit voivat määritellä oman tuntihintansa melko vapaasti, ja projekteja on tarjolla yltäkylläisyyteen asti. Lisäksi freelancer-työn ympärille on syntynyt täysin uudenlaista liiketoimintaa, joka on kasvattanut sen suosiota entisestään.

Miksi ohjelmistokehittäjät ovat kiinnostuneita freelancer-työstä?

Vielä vuosituhannen alussa kuuminta kamaa it-alalla olivat pallomeret, pingispöydät ja hyvät työsuhde-edut. Tullessamme 2020-luvulle pallomeret ovatkin muuttuneet kotitoimistoiksi, ja lounasetukin pyydetään mieluummin palkkana. Työnteon arvot ovat muuttuneet työntekijöiden silmissä huomattavasti – nykypäivän työltä toivotaan entistä enemmän vapautta ja merkityksellisyyttä.

Ohjelmistokehittäjiä houkuttelee freelanceriksi lähtemisessä esimerkiksi isompi kompensaatio, yrittäjyyden tuoma vapaus ja vastuu sekä parempi mahdollisuus valita itselleen mieluisia projekteja. Myös oman talouden hallinta kiinnostaa monia, ja yrittäjänä siihen on palkkatyötä useampia mahdollisuuksia ja työkaluja. Yrittäjänä voi esimerkiksi itse määrittää, kuinka paljon maksaa yrityksestä ulos palkkaa tai kuinka paljon haluaa kerryttää omaa eläkettään YEL-maksujen muodossa.

Superkoodarit ja 11 000 euron kuukausiansiot

Freelance-kehittäjät laskuttavat työstään Suomessa keskimäärin 70–100 euroa tuntia kohden. Alan kovimmat superkoodarit voivat laskuttaa työstään jopa yli 150 euron tuntihintaa, mutta tämä vaatii jo monenlaista erityisosaamista ja laajaa kokemusta. Freelancer pystyy 70 euron tuntihinnalla ja 40 tunnin työviikoilla laskuttamaan asiakkaalta työstään noin 11 000 euroa kuukaudessa. Kompensaatio onkin jo huomattavasti enemmän kuin mitä suurin osa it-alan palkkatöistä pystyy samoista työtehtävistä tarjoamaan.

Laskutettavasta summasta pitää tietysti myös maksaa yrityksen pyörittämiseen liittyvät kulut, kuten vakuutukset, palkkakulut, eläkemaksut, kirjanpidon maksut, jne. Lisäksi toimeksiantoja välittävät palvelut saattavat ottaa työkorvauksesta siivun itselleen. Freelance-kehittäjän kulut eivät kuitenkaan ole kovin suuria ottaen huomioon työnteon keveyden: kotisohvalla röhnöttäminen läppäri sylissä. Ihan koko laskutettavaa pottia ei freelancer siis itselleen saa, mutta ero palkkatyöhön on silti suuri.

Freelancerin kuukausittaista laskutusta ei voi kuitenkaan suoraan verrata palkkatyön kuukausipalkkaan, sillä freelancerin työhön sisältyy paljon muuttujia ja taloudellisia riskejä, joista palkkatöissä käyvän ei tarvitse murehtia. Etenkin aloittelevan freelancerin voi olla vaikea löytää projekteja uransa alkutaipaleilla, jos kokemusta ei ole vielä ehtinyt karttumaan tai jos freelancerilla ei ole kontakteja jo entuudestaan.

Freelancer voikin joutua välillä olemaan jopa kuukausia ilman projektia, ja näiden kuukausien aikana mitataan freelancerin henkistä jaksamista – projekteja ja laskutettavaa täytyisi löytää, jotta seuraavan kuukauden vuokran ja laskut saisi maksetuksi. Freelancerina joutuukin usein ottamaan paljon taloudellisia riskejä, etenkin toiminnan alkuvaiheessa. Tämän lisäksi täytyy löytyä jonkin tasoista kyvykkyyttä markkinoida ja myydä omaa osaamistaan. Palkkatöissä näistä asioista ei tarvitse juurikaan murehtia.

Koodausta aurinkorannalta

Parempien työkorvausten lisäksi toisena suurena houkuttimena freelanceriksi aikoville toimii työn vapaaluonteisuus. Tällä tarkoitetaan sitä, että freelancer pystyy valitsemaan projektinsa vapaasti ja näin myös vaikuttamaan todella paljon siihen, miten hän työtään tekee. Asiakas ei varmasti tule kyselemään freelancerilta, miten hän tekee työnsä, jos vain työn jälki on hyvää.

Freelancerina voit siis viettää työpäivät vaikka aurinkorannalla koodaten, mikäli se tuntuu itsellesi hyvältä tavalta tehdä töitä. Parempien palkkioiden myötä monille tulee eteen mahdollisuus tehdä töitä esimerkiksi vain kolmena päivänä viikossa tai vain neljä tuntia päivässä – vapaa-aikaa arvostava voikin käyttää vapautuneen ajan muihin itselleen tärkeisiin asioihin. Jollekulle saattaa sopia sellainen rytmi, että töitä tehdään paljon vain osan vuodesta, ja loput vuodesta ollaankin lomalla. Tapoja on monia, ja freelancer voi valita vapaasti itselleen parhaiten sopivan tyylin tehdä töitä.

Freelance-kehittäjän tavanomainen työpäivä

Palkkatyö ei välttämättä mahdollista niin paljon vapauksia kuin freelancerin työ, mutta koronaviruspandemia on tuonut it-alan palkkatyöhön todella paljon lisää joustavuutta etätyön yleistymisen myötä. Monissa it-alan palkkatöissä on pystynyt tekemään töitä etänä jo ennen koronaakin, mutta kuluneen vuoden aikana monessa yrityksessä on opittu, että töitä on mahdollista ja jopa helpompaakin tehdä jopa 100-prosenttisesti etänä. Monet työpaikat mainostavatkin täyttä etätyömahdollisuutta mistä käsin Suomea tahansa. Etätyö ei tietenkään sovi kaikille, mutta niille, jotka tykkäävät tehdä töitä itsenäisesti oman kotinsa turvasta, tämä on suuri askel eteenpäin.

Vastuu ja yhteisöllisyys

Monet freelancerit valitsevat freelancerin uran tietoisesti juuri työnteon itsenäisyyden vuoksi. Kaikille itsenäinen työskentely ei kuitenkaan sovi, ja tämä asia pitää tiedostaa silloin, kun on harkitsemassa freelancer-uran aloittamista. Monissa projekteissa pääsee kyllä olemaan osana asiakkaan tiimiä, ja sieltä saa varmasti jonkin verran apua omiin haasteisiin ja vastauksia kysymyksiin, mutta sitä ei voi kuitenkaan täysin verrata palkkatyön työyhteisöön.

Vaikka osa freelance-projekteista voikin jatkua useampia vuosia, ovat projektit usein 3–12 kuukauden mittaisia. Vaihtuvuus eri työympäristöjen välillä voi olla freelancerilla suurta, ja tämän vuoksi työyhteisöjen välillä hyppivä freelancer voi ajoittain tuntea olonsa melko yksinäiseksi. Palkkatöissä on paljon helpompi saada tukea omaan työhönsä ja pienemmän vaihtuvuuden myötä kokea suurempaa yhteisöllisyyden tunnetta.

Freelancerina otat itse isomman vastuun omasta työstäsi, ja sinulta odotetaan varmasti enemmän kuin vastaavassa työtehtävässä palkkatöissä. Tämä luo ilman muuta painetta, mutta moni freelancer nauttii saamastaan vastuusta ja sitä kautta kokee työnsä palkkatyötä merkityksellisemmäksi. Palkkatöissäkin saa ja kuuluu ottaa vastuuta, mutta kaikissa rooleissa siihen ei pakoteta. Freelancerille vastuun ottaminen on yleensä elinehto ja yrittäjän menestyksen kulmakivi.

Kumpi voittaa?

Palkkatyön ja freelance-yrittäjyyden hyvien ja huonojen puolien vertailun jälkeen on mahdotonta sanoa, kumpi on ohjelmistokehittäjälle selkeästi parempi vaihtoehto. Freelancerina työskentelyssä on useita hyviä puolia, mutta se tuo myös mukanaan paljon vastuuta ja uusia haasteita, eikä tämän vuoksi sovi jokaiselle. Jos freelancer-työ olisi kaikille sopiva työskentelytapa, ei kukaan enää työskentelisi palkkasuhteessa. Valinta on siis aina tapauskohtainen, ja ohjelmistokehittäjän tehtäväksi jääkin päättää kumpi työnteon malli sopii itselle paremmin.