Kalevi-konsultti rakastaa vapautta, jonka freelancerina työskentely hänelle tarjoaa: mahdollisuus valita häntä eniten puhuttelevat projektit ja tilaisuus työskennellä mistä päin maailmaa tahansa. Työ kuitenkin tuntuu nykyään jatkuvasti kiireiseltä, ja päivän päätteeksi olo on kuin olisi saanut aikaan vähemmän kuin mitä toivoi. Tästä seuraa ajoittainen epävarmuuden tunne omasta työstä, joka varjostaa myös vapaa-aikaa. Kuulostaako tutulta?

Alati muuttuvat työnteon tavat ja lisääntyvä työn autonomia luovat tilanteen, jossa yksilöllä on enemmän vastuuta omasta työstään ja työajan hallinnastaan. Jos omat työnteon tavat eivät ole hallussa, voi tästä seurata nopeasti uuvuttavaa tyytymättömyyttä ja ylimääräistä stressiä. Erityisesti freelancerina toimiessa on pidettävä itse huolta toimivista työnteon tavoista sekä työ- ja vapaa-ajan tasapainosta. Ratkaisu tasapainoiseen arkeen voi löytyä läheltä, taidosta johtaa itseään.

Tässä artikkelissa pohdimme itsensä johtamisen merkitystä oman arjen tasapainoon ja käymme läpi muutamia konkreettisia keinoja avuksi.

Mitä itsensä johtaminen tarkoittaa?

Itsensä johtaminen tarkoittaa kykyä hallita omaa elämää, asettaa tavoitteita, tehdä päätöksiä ja toimia omien arvojen sekä tavoitteiden mukaisesti. Tämä kyky on olennainen kaikille, jotka haluavat saavuttaa omat päämääränsä ja elää tyydyttävää elämää.

Itsensä johtaminen ei tarkoita ainoastaan parempaa tulosta työssä, vaan on kokonaisvaltainen lähestymistapa omaan elämään. Yksinkertaisilla valinnoilla voi mahdollistaa itselleen tasapainoisen ja palauttava arjen, jossa myös stressi pysyy kurissa. Erityisesti yrittäjänä oman arjen hallinta tuo vakautta ja varmuutta.

Kuinka itseään oikein johdetaan?

Keinoja tasapainon ja tyydyttävän arjen saavuttamiseksi on useita, mutta mistä aloittaa? Perinpohjainen lähestymistapa on aloittaa ymmärtämällä ja määrittämällä omat tavoitteet, arvot ja motivaatiotekijät. Kun tietää miksi tekee, on päivittäisten valintojen tekeminen selkeämpää ja uudet tekemisen tavat helpompi ankkuroida pysyväksi osaksi arkea.

Kun miksi on tiedossa, voidaan seuraavaksi pohtia miten. Alla muutama konkreettinen keino työnteon raamittamiseksi.

Tavoitteiden asettaminen

Tavoitteiden asettaminen tuo konkretiaa omaan tekemiseen, ja saavutetut tavoitteet realisoivat oman työn tuloksen.

Tavoitteista voi tehdä lujia, kuten numeraaliset tulokset, tai lempeämpiä, kuten energinen ja palautunut olo arjessa. Numeraaliset tulokset voivat toimia mittarina ammatillisessa kehityksessä, taloudellisessa menestyksessä tai projektien onnistumisessa. Ne tarjoavat selkeitä päämääriä, joihin pääseminen tuo saavuttamisen tunnetta ja motivoi eteenpäin. Lempeämmät tavoitteet, kuten pyrkimys energiseen olotilaan päivittäisessä arjessa, tähtäävät tasapainoiseen suhteeseen työn ja vapaa-ajan välillä. Tällaisten tavoitteiden saavuttaminen ei ainoastaan edistä hetkellistä hyvinvointia, vaan voi myös luoda pitkäkestoisia ja kestäviä hyötyjä elämän eri osa-alueille.

Tavoitteita asetettaessa tulee olla realistinen. Liian korkeat tavoitteet voivat helposti uuvuttaa ja tukahduttaa motivaation, kun kovasta työstä huolimatta ei saavuta ”tarpeeksi”. Realistiset ja sopivan kokoisiksi etapeiksi pilkotut tavoitteet ruokkivat motivaatiota ja palkitsevat onnistumisen tunteilla.

Ajanhallinnan työkalut

Ajanhallinnan työkalut voivat olla erittäin hyödyllisiä kiireen ja stressin vähentämisessä. Ne auttavat organisoimaan tehtäviä, asettamaan tavoitteita ja seuraamaan edistymistä.

Kalenteri (esim. Google Kalenteri tai Outlook) auttavat aikatauluttamaan tapahtumia ja tehtäviä.

Tehtävälistat (esim. Todoist) auttavat hahmottamaan päivän tärkeimmät tehtävät, ja tehtävien priorisointi auttaa keskittymään olennaiseen.

Projektinhallintatyökalut (esim. Trello tai Linear) auttavat suurempien tehtäväkokonaisuuksien hallinnassa ja osiin pilkkomisessa.

Ilmoitusten rajoittaminen auttaa keskittymään tekeillä olevaan asiaan, eikä ajatus sinkoile holtittomasti viestien ja työtehtävien välillä.

Taukojen pyhittäminen (esim. Pomodoro-tekniikka). Tauot unohtuvat helposti, mutta lyhyillä, tasaisesti pidetyillä tauoilla on monta hyödyllistä vaikutusta päivään. Pienillä jaloittelutauoilla on positiivisia vaikutuksia fyysiseen palautumiseen, keskittymiskykyyn, luovuuteen ja stressinhallintaan.

Palautteen saaminen

Hyvä keino oman työn seuraamiseen on palautteen vastaanottaminen. Saamasi palaute kertoo, kuinka olet onnistunut työssäsi, ja sen perusteella voi helpommin tehdä tarvittavia muutoksia. Positiivinen palaute motivoi sekä tuo varmuutta omaan tekemiseen, kun tietää tekevänsä asioita kuten pitää. Varmuus omasta tekemisestä vähentää ylimääräistä stressiä ja suorituspaineita. Kritiikki puolestaan on oiva tilaisuus pysähtyä miettimään omia tekemisen tapoja ja tehdä tarvittavia muutoksia kehittyäkseen.

Muista siis tasaisin väliajoin pyytää palautetta esihenkilöltäsi tai tiimiltä, jonka kanssa työskentelet. Anna tarvittaessa palautetta myös toisille.

Itsensä johtamisen taidoista hyötyvät kaikki

Stressi, ajanhallinnan vaikeus, motivaation puute, tyytymättömyys, väsymys ja jatkuva kiireen tunne ovat yleisesti koettuja ongelmia hektisessä nykymaailmassa. Nämä tunteet voivat olla seurausta puutteellisesta arjen hallinnasta.

Itsensä johtamisen taito on olennainen kaikille, jotka haluavat saavuttaa omat päämääränsä ja elää tyydyttävää elämää. Erilaisia arjen työkaluja hyödyntämällä oma paketti pysyy kasassa, eikä hallitsemattomuuden tunne varjosta tekemistä töissä tai vapaa-ajalla. Kun selvittää itselleen miksi asioita tekee, on tekeminen merkityksellisempää. Lähde kokeilemaan itsellesi sopivia arjenhallinnan keinoja. Muista myös pysähtyä onnistumisten äärelle, jottei tekeminen olisi vain loputonta puurtamista.

Joskus apua voi saada myös siitä, kun kuulee toisten ihmisten kokemuksia samasta aiheesta. Kuuntele gnoncelaisten ajatuksia ja oppeja oman työn johtamisesta freelancerina Alihankkijakenneli-podcastin jaksosta. Jaksossa kuulet keskustelua mm. gnonsulttien omista kokemuksista, tavoitteiden asettamisesta ja palautteen saamisen merkityksestä omaan työhön.